OLOSUHTEET @jKune

Jääkiekko on yleisömäärillä ja medianäkyvyydellään mitattuna Suomen suurin urheilulaji. Eri artikkeleissa on nostettu vahvasti esille sitä, miten paljon Kalervo Kummolan johtama laji sai 90-luvulla paljon vetoapua toimivista olosuhteista. Jäähalleja ja tekojäitä rakennettiin paljon ympäri Suomen. Kevytrakenteiset harrastushallit lisäsivät varmasti harrastajien kiinnostusta lajin ja isot Liiga-hallit mediakuutioineen ja aitioineen vahvistivat varmasti paikalle tulleiden katsojien tunnetta suuresta urheilutapahtumasta. Liikuntapaikkarakentaminen oli siis onnistunut sijoitus tulevaisuuteen.

 

Salibandyn kehittymisen yksi kompastuskivi saattaa olla juuri olosuhteiden heikkous. Maassamme on pulaa lajille sopivista sisäpalloiluhalleista. Esimerkiksi Eräviikingit joutuvat pelaamaan kotiottelunsa Helsingin ulkopuolella Vantaalla. Jyväskylään taas on suunnitteilla massiivinen Hippoksen kunnostamishanke. Hanke vaikuttaa hienolta, mutta on mielenkiintoista nähdä, mikä on esimerkiksi Happeen kotiottelupaikka, mikäli Monitoimitalo jouduttaisiin purkamaan ennen uuden sisäpalloiluareenan valmistumista. Jyväskylässä ei nimittäin ole korvaavaa miesten Salibandyliigan tasoista sisäpalloiluhallia.

 

Jääkiekon lobbauskoneistosta voi ottaa mallia salibandyynkin. Esimerkiksi kuntarakentaminen koulujen suhteen on monesti valitettavan lyhytnäköistä. Monesti liikuntasalien koossa pihistellään säästöjen toivossa, ja tästä syystä monet koulujen liikuntasalit ovat mahdottomia salibandyn joukkueharjoituksiin liian pienen kokonsa vuoksi. Joko koulun saliin ei saada mahtumaan mitat täyttävää pelikenttää tai sitten varastotilojen puutteen vuoksi salibandykaukalon säilyttäminen on mahdotonta. On ymmärrettävää, että tuhannen hengen katsomon rakentaminen joka koulun liikuntasalin yhteyteen ei ole järkevää, mutta harrastamista helpottaisi se, jos useamman koulun tiloissa voisi edes harjoitella tai pelata junioriotteluita täysimittaisella kentällä. Olen kuullut jopa sellaista tapauksesta, jossa koulun liikuntasalia suostuttiin suurentamaan vain sen vuoksi, että muuten kaikki koulun oppilaat eivät mahtuisi istumaan saliin joulu- ja kevätjuhlassa. Tämä kertoo valitettavaa tarinaa liikunnan ja urheilun arvostuksesta joissain kuntapäättäjissä. Liikuntasalin kokoa ei siis suurenneta siksi, että siellä pystyttäisiin järjestämään laadukkaampia liikuntatunteja tai iltaharrastuksia, vaan perusteena on ollut kaksi kertaa vuodessa toteutettava juhla.

 

Tilojen puute ei liity pelkästään ottelutapahtumiin. Jyväskylässä Monitoimitalo on ahkerassa käytössä, ja etenkin arkiottelut ja muut tapahtumat saavat välillä joukkueet ongelmiin. Pahimmillaan viikon aikana kolmesta salivuorostamme on jouduttu perumaan kaksi, ja korvaavien tilojen löytäminen on aina melkoista lottoa. Joskus korvaava paikka löytyy, joskus ei. Sama ongelma on totta kai kaikilla muilla Monitoimitaloa käyttävillä sisäpalloilujoukkueilla, kuten futsal- ja koripallojoukkueilla.

 

Ratkaisuja haasteisiin on vaikeampi löytää. Kuntavaalien lähestyessä voi totta kai tarkastella ehdokkaiden suhtautumista liikuntaan ja pitkäjänteiseen kansanterveystyöhön. Urheiluseurat voisivat myös tiivistää yhteistyötään silloin, kun asioista päätetään, resursseista päätetään ja budjetteja laaditaan. Esimerkiksi sopivan kokoiset katsomorakenteet ovat varmasti monen eri sisäpalloilulajin yhteisissä intresseissä. Salibandyliitto onkin jo lähtenyt työskentelemään asioiden edistämiseksi, esimerkiksi Jyväskylässä järjestettiin lokakuussa Sisä-Suomen olosuhdeseminaari. Toivottavasti työn tuloksia nähdään tulevina vuosina.

Zemppi Areena Kempele

 

Kunnallisen toiminnan lisäksi on ollut hienoa nähdä, että yksityisten kuntosalien lisäksi yrittäjät ovat lähteneet mukaan liikuntapaikkarakentamiseen. Jyväskylässä Killerin liikuntakeskus on ollut pystyssä jo monta vuotta. Kempeleessä taas on auennut 1500 katsojaa vetävä Zemppi Areena. Lisäksi Oulun Kastellin koulu on malliesimerkki siitä, kuinka hyvän sisäpalloiluareenan voi rakentaa koulun yhteyteen. Olosuhteiden muuttaminen on pitkällinen prosessi, ja vielä vaikeampaa on se, että budjettien kiristyessä pitäisi uskaltaa sijoittaa tulevaisuuteen ja olla leikkaamatta kansanterveydestä. Toivottavasti jatkossakin koulujen lähiliikuntamahdollisuudet ja innokkaat liikunta-alan yrittäjät tarjoavat ihmisille ja seuroille mahdollisuuksia liikkua.

 

#4, Jaska Kunelius

Twitter: @jKune

KOMMENTOI

* Nimimerkki:
* Kommenttisi:
Kirjoita varmenne
* E-mail: (Not Published)

Tilaa SALIBANDYSTORE.FI-uutiskirje. Pysyt ajantasalla uutuuksista ja tarjouksista!